Stressin hallinta

Alkuun pieni katsaus vuoden ensimmäisestä treeni-viikosta. Treenimäärä oli itselleni tiukahko, kun ottaa huomioon alla olleen kahdeksan päivän lepo- ja flunssaputken. Kilometrejä kertyi n. 75-77km ja aikaa tähän käytin n. 8h. Matolla juoksemani VK harjoituksen arvioin olleen n. 8-10km tietämillä. Viikko oli suht hyvä rytmillisesti vaikka ajoittain pientä kiireen tuntua oli havaittavissa. Yöunetkin pysyi 8h tietämillä. Selkeä parannus ja tunnen selvästi sen vaikutuksen.

Palautumisen merkitys on olennainen osa kokonaisuuden hallintaa. Siihen vaikuttaa vapaa-ajan aktiviteetit, mutta myös työssä ja treenien ulkopuolella koettu stressi. Kaikki koettu stressi ei ole kategorisesti huonoa. Aiheesta kiinnostuneena lukaisin aiheesta Harvard Medical Schoolin julkaiseman Stress Management raportin. Olikin mielenkiintoista lukea miten elimistö reagoi stressiin.

Stressireaktio käynnistyy talamuksesta, jossa vastaanotetaan ja prosessoidaan aistien tuottama informaatio. Kyseessä siis on näkö, kuulo tai tuntoaistiin pohjautuva reaktio. Stressireaktion käynnistyessä talamus hälyttää aivojen pelkokeskuksen ja muut aivoissa olevat emotionaaliset keskukset, jotka edelleen välittää viestiä aivokuoreen. Täältä hermoratoja pitkin viesti siirtyy lihaksistoon aiheuttaen lihasjännitystä.

Toinen viesti lähtee hypotalamuksesta ja se välittää viestin edelleen jokusen mutkan kautta munuaisten yläpuolelle. Tämän seurauksena vereen vapautuu stressihormoneja, kuten esimerkiksi adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia.

Tästä seuraa sarja erilaisia fysiologisia vasteita, kuten esim:

  • Hengitys nopeutuu, jotta lihaksistoon saadaan happea
  • Glukoosia ja rasvaa vapautetaan varastosta verenkiertoon käytettävissä olevan energian maksimoimiseksi
  • Näkö ja kuulo terävöityy
  • Syke nousee (jopa 2-3x normaalia korkeammalle)
  • Verenpaine nousee
  • Tietyt verisuonet supistuvat, jotta verenkierto lihaksistoon ja aivoihin maksimoituu
  • Verihiutaleet muuttuvat tahmeammiksi, jotta mahdollinen verenvuoto tyrehtyy nopeammin
  • Immuunijärjestelmän aktiivisuus kasvaa, se valmistautuu torjumaan esim. haavoista aiheutuvat mahdolliset infektiot
  • Ne kehon järjestelmät ja toiminnot hidastuvat, joita ei tarvita välittömään reagointiin. Näin kaikki mahdollinen energia saadaan sinne missä sitä todennäköisimmin tarvitaan
  • Kehon kudosten kasvu ja korjaaminen hidastuu

Olen kyllä tiennyt ja kuullut, että stressi hidastaa palautumista. Tämä oli silti tietyllä tavalla valaiseva lista. Oli stressin aiheuttajana fyysinen kuormitus, tiukka deadline tms. niin elimistön vaste siihen on sama. Stressaantuneena elimistö ei pyri korjaamaan lihaskudoksissa harjoituksen aikana muodostuneita vaurioita, vaan se pyrkii maksimoimaan suorituskyvyn juuri siinä tilanteessa. Maksimointi tapahtuu muiden toimintojen kustannuksella.

Jatkuva toiminnan aikatauluttaminen aiheuttaa stressiä. On kuitenkin tiettyjä asioita, jotka on välttämättä aikataulutettava. Itse pyrin lähestymään asiaa vakioimalla / standardisoimalla aikataulutettua tekemistä ja rakentamalla niiden ympäristön sellaiseksi, että ne saa suoritettua ilman kiireen tuntua (”feel of urgency”) tai minimoimalla sitä. Tällä tavalla tekemisen laatu säilyy hyvänä ja stressitaso pysyy kohtuullisena.

Tähän liittyen lainaan pätkän netistä löytämästäni artikkelista (6.1.2019, https://psychcentral.com/lib/always-in-a-rush-maybe-its-time-urgency/):

”Excessive time-urgency is a classic component of Type-A behavior. People who are overly time-oriented have a greater risk of cardiovascular and other health problems than more patient individuals. Excessive time-urgency is not conducive to effective stressmastery, since one is constantly keeping one’s body at high anxiety and stress levels.

Individuals who perceive life in a time-urgent way tend to engage in self-defeating behaviors and thoughts such as being excessively worried about schedules, keeping overly tight deadlines, rushing when rushing is not necessary, doing several activities at the same time, and not taking the time to really enjoy work or play.”.

Nykyajan työelämään stressi kuuluu erottamattomana osana riippumatta asemasta ja tehtävästä. Itsensä johtaminen on olennainen taito sen hallintaan. Mielestäni on tärkeää ymmärtää stressin vaikutukset ja sen toiminnan mekanismi, jotta voi seurata itseään. Stressin kontrollointi vaatii tiedon siitä missä ollaan juuri nyt. Nykytila on seurausta niistä valinnoista ja toimista joita on tehnyt aiemmin. Korjaavat toimenpiteet vaatii, että tietää mikä vaikuttaa mihinkin. Nämä kaikki ovat yksilöllisiä ja jokainen reagoi eri tilanteisiin eri tavalla. Näin ollen tähän liittyvät syy-seuraus suhteet on opittava omakohtaisesti kuulostelemalla kehoa.

Harvard Medical Schoolin artikkelissa mainitaan itselleni tuttu kirjailija, Nassim Nicholas Taleb. Olen lukenut hänen kirjansa ”Fooled by Randomness” ja pidin siitä erityisen paljon. Tässä yhteydessä artikkelissa mainitaan kuitenkin kirja ”Antifragile: Things that Gain from Disorder”. Kirjassa Taleb määrittelee haurauden (fragility) taipumuksena vahingoittua volatiliteetistä (suuresta vaihtelusta) ja epävarmuudesta, asioista jotka yleensä aiheuttavat kroonisen stressireaktion. Vastakohtana tälle, epähauras (antifragile) henkilö ymmärtää, että stressi on vain hinta, jonka maksamme olemassaolosta.

Lean filosofian soveltamisen tarkoitus itselleni on nimenomaan stressivapaan ympäristön luominen. Minulla on suuri houkutus ajatella Kenialaisia kestävyysjuoksijoita ja kuvitella heidät yksinkertaiseen mutta samalla toimivaan ympäristöön. Epäilemättä vaatii paljon mieleltä ja keholta saavuttaa se taso, jossa maailman huiput ovat. Mutta silti mietin mikä merkitys sillä on, että ympäristö on yksinkertainen ja mahdollistaa keskittymisen olennaiseen. Huomasin 2018 keväällä, että oikea ja hallittu toiminnan rytmi ja keskittyminen tuottaa tekemiseen tietyn flown, oli kyse sitten töistä, treenailusta tai mistä tekemisestä tahansa.

Hyvässä flowssa tekeminen ei tunnu suorittamiselta. Se on nautinto. Siinä ikään kuin leijailee kaiken keskellä ja asiat vain tapahtuu. Se on tavoite.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s